Julkaistu 23.03.2018
Blogikirjoituksessa kerrotaan erityisesti haja-asutusalueille, pienten toimijoiden verkostomaiseksi toiminnaksi suunnitellun SOTE-osuuskuntakonseptin mahdollisuuksista sekä sitä varten Tampereelle perustetusta SOTE-osuuskunta Suomesta.
1. Miksi pienten toimijoiden on hankkiuduttava yhteen
Suuret yksityiset sote-toimijat panostavat valinnanvapauden kehitykseen yrityksiä ostamalla, suurempia palvelukokonaisuuksia muotoilemalla, brändiä rakentamalla ja uusinta tekniikkaa soveltamalla. Kilpailu- ja kuluttajavirastokin on tässä kehityksessä ollut huolissaan asiakkaiden valinnanvapauden puolesta, kutistuuko valinnanvapaus todellisuudessa? – Paikallisten pk-yritysten, kolmannen sektorin ja yksittäisten palveluntuottajien toiminnalle suurten yksityisten puristuksessa etsitään vaihtoehtoja. Onko rahaohjatun alihankkijan rooli pientoimijalle se ainoa mahdollisuus?
Pienet toimijat toimivat sydämellä ja kasvollista laatua painottaen. Mutta he tuottavat sirpaleisia erillispalveluja, eivät osaa hyödyntää palvelussaan digitalisaation mahdollisuuksia eikä heillä perinteisesti ole omaa vahvaa brändiä tukenaan.
Kunnille sote-uudistuksessa jää rooliksi paikallisen elinvoiman turvaaminen, yrittäjyys ja työllisyys. Sekä hyvinvoinnin edistäminen. Pienten toimijoiden palvelut ovat elinkeinopoliittisesti tärkeät. Ilman paikallisia toimijoita palvelutarjontaa uhkaa näivettyminen. Mikä taas suoraan vaikuttaa alueen asukkaitten viihtymiseen ja siten sen vetovoimaisuuteen, kunnan elinvoimaan.
Voisivatko alueelliset toimijat toimia enemmän yhdessä saavuttaakseen suurempien toimijoiden etumatkaa valinnanvapausmarkkinassa? Voisivatko pienet toimijat yhdessä, yrittäjyyttä ja kolmannen sektorin toimintaa yhdistäen, olla sote-yhteensopivia epävarmassa kehitysvaiheessa? Voisivatko pienet toimijat yhdessä teknologiaa hyödyntäen olla asiakkaan silmissä kilpailukykyisiä ja laadukkaita toimijoita, kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti?
2. Osuuskuntamalli pienten toimijoiden avuksi
Sote-osuuskuntamalli olisi yksi ratkaisumalli ongelmaan. Tässä sote-osuuskunnat rakennetaan sopimukselliseen kumppanuuteen alueen yksityisen tai julkisen lääkäriaseman, sote-keskuksen yhteyteen. Sote-osuuskunnassa pienet toimijat toimivat alueellisesti, ja myös valtakunnallisesti yhtenäisellä konseptilla ja hyödyntävät konseptin palvelualustaa ja sen brändiä.
Palvelualusta tuo digitalisaation ja muun terveysteknologian hyödyt osuuskunnan jäsenille ja sen asiakkaille. Palvelualusta mahdollistaa myös pidemmät, integroidut palvelupolut ja teknologiaan perustuvat palveluinnovaatiot. Laatu varmistetaan sähköisen laatujärjestelmän avulla. Brändillä taas tuetaan asiakasvalintaa paikallisten, kasvollisten toimijoiden hyväksi. Alueellinen kumppanuus mahdollistaa pidempien hoito- ja palvelupolkujen luomisen asiakaskeskeisin toimijatiimein.
Toiminnan keskiössä olisi asiakas ja omaisensa, tarpeineen ja mielipiteineen. He valitsevat.
3. Mallin hyödyt
Asiakas saa toimintamallissa valittavakseen itselleen sopivia, paikallisesti tuotettuja ja kasvollisia palveluja laajasta oman Sote-pisteen tarjonnasta. Tuttu tiimi ja katkeamaton, laadukas hoito-/palveluketju tuovat turvallisuutta ja parantavat asiakaskokemusta. Samalla asiakkaan käytettävissä on uusin terveysteknologia digitalisaation tukemana. Kotilääkärin ja -hoitajan 24/7-taustatuki mahdollistuvat.
Alueellisen osuuskunnan jäsenyrittäjälle malli merkitsee turvatumpaa liiketoimintaa ja uusia asiakasvirtoja. Hän pysyy mukana teknologian kehityksessä ja on sote-yhteensopiva. Yrittäjä saa käyttöönsä uusinta teknologiaa ja pääsee osaksi laajempia, integroituja palvelukokonaisuuksia. Yrittäjän toiminnan laatu varmennetaan sähköisellä laatujärjestelmällä. Osallistuminen laajempiin kilpailutuksiin mahdollistuu. Merkityksetöntä pientoimijalle ei myöskään ole verkoston vahva oheistuki ja asiantuntemus.
Kunnalle mallin toteutuminen merkitsee elinkeinotoiminnan ja elinvoimaisuuden vahvistamista, omat alueelliset yrittäjät työllistyvät. Myös työttömiä voidaan mallin avulla työllistää. Järjestöjen, myös omaishoitajien toimintaa voidaan integroida malliin. Kuntalaisten palvelut säilyvät ja kehittyvät. Pienempikin alue säilyttää elinkelpoisuutensa ja vetovoimansa.
Valtakunnallisella tasolla osuustoimintamalli on demokraattinen, tasa-arvoinen ja kotimainen vaihtoehto toimialan jättitoimijoille. Osuuskunnista tehdään yhteiskunnallisia yrityksiä. Malli lähtee maakuntien tarpeista ja tuo paikallisin resurssein taajamien ulkopuolelle, haja-asutusalueillekin ratkaisuja. Vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta huolehditaan teknologiaa hyödyntäen ja laajempia palveluketjuja halliten. – Mallia kehitetään avoimessa kumppanuudessa sen eri osapuolten kanssa.
4. Osuuskuntamallia jo rakennetaan
Tampereelle on vuoden 2017 lopulla perustettu SOTE-osuuskunta Suomi. Tämä kehitysosuuskunta on ottanut tehtäväkseen mallintaa koko pientoimijoiden osuuskuntakonsepti prosesseineen, laatuineen, teknologioineen ja brändeineen. Tavoitteena on tehdä valmis kokonaisuus, joka eri alueilla on nopeasti otettavissa käyttöön kunnan ja lääkäriaseman kanssa.
SOTE-osuuskunta Suomessa on tarvittava osaaminen sekä Sote-pisteen, lähitoritoiminnan, koteihin annettavien palvelujen ja niihin liittyvän teknologian, että kumppanuuksien rakentamisen suhteen. Keitysosuuskunnan jäsenet ovat osaltaan mukana useissa STM:n I&O-kärkihankkeissa.
Toimintamallissa:
- toimitaan yhteistyössä kunnan kanssa
- tunnistetaan ja sovitaan sote-keskuskelpoinen lääkäriasema yhteistyökonseptiin
- aktivoidaan alueen pientoimijat yhteistyökonseptiin
- rakennetaan alueellinen palvelutarjotin
- rakennetaan alueellinen osuuskunta ja annetaan sen peruspalveluja täydentämään laajemmat, tekniikan tukemat
palvelukokonaisuudet sekä valmis brändi
- tarvittaessa autetaan alkurahoituksen saamisessa
Toimintamalli sopeutetaan, massaräätälöidään nopeutetusti kunkin alueen erityispiirteisiin. Toimintamallin kohdealueina ovat pienemmät kunnat ja keskukset, ei niinkään isommat kaupunkikeskukset.
Petri Sipilä